maanantai 27. tammikuuta 2014

Uni

Valtteri on nukahtanut pienestä pitäen hyvin mutta heräämisiltä emme ole välttyneet juurikaan. Pienenä vauvana tietysti heräsi rinnalle useasti mutta koska imetin häntä 1,5-vuotiaaksi, kokonaisia öitä siihen asti oli tasan yksi. Ystävälläni on taas juuri toisinpäin, nukahtaminen on ollut vaikeaa molemmilla lapsilla mutta yöt menevät paremmin kuin meillä. Kumpi lie parempi? En usko, että kumpikaan....






Kun lopetin imettämisen, meni pitkään, ettei poika herännyt yöllä laisinkaan mutta jostain syystä se on taas alkanut. Sen takia viime aikoina nukuimme aamulla pidempään koska yöt olivat mitä olivat. Olen miettinyt yhdeksi syyksi sitä, että tein vuorotyötä (Lapseni kun on paljon minun perääni).  Kun olin iltavuorossa tulin kotiin kymmenen jälkeen jolloin Valtteri on ollut nukkumassa. Niinä öinä heräämisiä tapahtui useammin. Liekkö vain tarkistanut, että olen tullut kotiin ja etten enää lähde pois. Ja taas jos olin yövuorossa, isänsä oli kertonut äidin tulevan aamulla  jolloin hän oli nukkunut heräämättä koko yön. Tiedä häntä.... Kohta se selviää kun alkaa päivätyö niin olen joka ilta kotona laittamassa poikaa nukkumaan. 

Noin kaksi viikkoa olen tiennyt uuden työni alkamisesta ja sen myötä alkanut kääntämään rytmejä kuntoon. Jospa sitten hoitoon lähteminen olisi helpompaa. Laitan pojan joka ilta viimeistään yhdeksältä nukkumaan ja herätyskello soi aamulla kahdeksalta. Päiväunille mennään yhden aikaan ja nukutaan mitä nukutaan. Tämä rytmi sopii meille kuin nenä päähän ja tällä mennään! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti